TYÖPAJA: 

HENKILÖKOHTAINEN TANSSI

Työpajan vetää Wilhelm Blomberg. Työpaja on osa FIC festivaalia ja järjestetään Höyhentämössä lauantaina 22.4. klo 10.00-16.00 Ilmoittaudu työpajaan täällä.

Työpaja liittyy Wilhelm ja Spiegel im Spiegel esitykseen, jonka voi nähdä FIC festivaaleilla sunnuntaina 23.4. klo 17.00 Osta lippu esitykseen täältä.

TYÖPAJAAN OSALLISTUESSASI

TUO MUKANASI:
1. Lempimusiikkisi soittimella ja kuullokkeet

2. Kirjoitusvälineet (mieluusti tietokone)

3. Tanssivaatteet

Tutustutaan ja pohditaan kahta asiaa
Henkilökohtaista
ja
Tanssia

Intro

Ajattelin eilen tai ensin että kyse olisi enemmän jaosta omaan tanssiin ja esiintymiseen tanssin kanssa, mutta ehkei se olekaan
iski kriisi ja valvoin, ja valvon taas

törmäsin juuri Hoffice Helsinkiin ja työtilaan/projektiin nimeltä Temporary (temporary.fi)
kokeellinen työyhteisö vaikutti tosi mässyltä
ja herätti innon tähänkin kirjoittamiseen
Henkilökohtainen toimijuus (palaan asiaan konteksti-osassa)

Koko (taiteellinen praktiikkani) on minulle yritys ymmärtää maailmaa,
ja minun potentiaaliani siinä, omilla keinoillani, omalla tekemiselläni (ja) / taiteellani
yritys on jakaa ja jäsentää taidetta ja tanssimista niin pieniin osiin että osaan tarkastella jotakin asiaa hyvin pedantisti ja tarkasti
kaikilla varmaan oma tyylinsä

TOIMIJUUS
se tuntuu olevan nyt kaiken A ja O
Temporary.fi tuntuu olevan tosi klikkaava asia.
Tärkeintä on löytää tapaa olla, tapaa toimia
että on joku jolta kysyä
joku joka kuuntelee
ja ehkä vastaa
joku johon peilata

Käytännöllisesti

Työpajassa (minä kuvittelen että jos järjestän työpajan ja minä osallistun, tekisimme tällaista):
-Kirjoitetaan koneella
-Kirjoitetaan google docs yhteiskirjoitusta
-Kävellään ulkona ja kuunnellaan musiikkia, ehkä tanssitaan
-Lämmitellään tanssien ja venytellen
-Etsitään oloja ja/tai moodeja kehosta, fiilistelyä ja meitaatiota, ylinäytellään 
-puhutaan keskustellaan jonkin verran
-puhutaan 10 vapaasti keskeyttämättä
-HARJOITELLAAN KUUNTELEMISTA
Kesto 4-6 tuntia (10-12 [lounas ja musakävely] 14-16)

Konteksti

valmistumiseni jälkeen pitkään, ja yhä, minulla on ollut tarve jäsentää ja erottaa tanssi
oma tanssimiseni, ja tanssiminen esityksenä
jotta voisin tarkkailla mitä mieltä olen molemmista
kumpaa haluan tehdä
tai miten haluan tehdä kumpaa
mitä eri asioita ne ovat minulle
(voiko, tai missä määrin ne voivat olla samat, mitä hyötyä siitä on?)

Miten olla henkilökohtainen, on ehkä kurssi/työpajaehdotelmani idis

Korvaisin sanan tanssin sanalla toimijuus myös
Minulle tärkein ja ahdistavin asia maailmassa on ekokriisi eli ilmastonmuutos
Koen että olen täysin riittämätön ihmisenä kohtaamaan tätä asiaa, tai yrittämään vaikuttaa siihen

Tai vaikuttamisen määrään.
Lohduttava ajatus on että kun yrittää pelastaa maailmaa, voi olla että useimmille riittäisi että pystyisi pelastamaan itsensä.
Sen verran lamaannuttavan masennuksen kourissa päätyy helposti – suhteessa minä ja ilmastokriisi
Tietyssä määrin sooloesitykseni “Wilhelm ja Spiegel im spiegel” on yritys kysyä, yritys oppia ja ymmärtää potentiaaliani vaikuttaa ekokriisiin ja yhteiskuntaani ympärilläni.

Se on täysin validia pelastaa itsensä, kantaa ikäänkuin vastuu itsestään, omasta tekemisestään, ja omasta ((mielen))terveydestään.
Ettei olisi rasite, ollessaan näin etuoikeutetussa asemassa, esim. minä: keskiluokkainen, suomenruotsalainen, suomalainen, mies, hetero jne.
ja se potentiaali sitten miten pystyy ja jaksaa, kestää vaikuttaa.

Mulle kriisi usein iskee tuon yllämainitun kanssa:
Mun pitäisi pystyä kannattelemaan itseni, sillä olen niin etuoikeutettu.
Joten palan halusta tehdä enemmän.
Esim. kasvissyönnin kohdalla.
Ei riitä että mä syön kasvisruokaa, vaan miten voi saada esim siskoni yltiö maitoa ja lihaa kuluttavan perheen (tai muita)

Näin syntyy yhteiskunnallinen vastuu
Miten voin olla suhteessa toiseen, eli yhteiskuntaan?
Ja täten päästään vissiin esiintymiseen myöskin

Henkilökohtainen tanssi voi minusta olla tanssia, tai olemista, toimimista tai toimijuutta jota tekee itselleen
että oppii itsestään enemmän, oppii kysymään? ja tutkimaan itseään ja omia fiiliksiä ympäristöön
ehkä se henkilökohtaisuus on itsensä aktivoimista ympäristöönsä nähden.
“Jos minä teen näin, millaisen reaktion se synnyttää muissa?”

Täten tanssi ja toimijuus taas menevät hienosti käsi kädessä.
Esitys on sitten tästä jokseenkin ehkä pervesioitunut tutkimuksen muoto (estetisöitynyt? mitä sekin tarkoittaa)
jossa hyvin tietyllä tavallan, tai mallilla, yritetään jäsentää ulkopuolistaa maailmaa, yhteiskuntaa.

Ehkä tuli valmiiksi.

Must tuntuu joltai tältä.